Costa Ricassa on lähes 2000 hämähäkkilajia.
Ja jotenkin uskon, että jokaista lajia edustaa useampi kuin yksi yksilö.
Uh. Oikein mukavaa tietää.[tervetuloa kylään vaan :)]
Useimmat eivät onneksi kuitenkaan tappavan myrkyllisiä, se tietenkin lohduttaa vähän.
En tiedä miksi ne ovat niin inhottavia, kilttejähän nuo raukat enimmäkseen ovat, eivätkä hyökkää, jolleivat koe tulevansa uhatuksi. Jokin niissä kuitenkin saa puistatuksen minussa aikaan, kun niitä näkee. No en ole mikään foobikko tässä, kyllä sellaiset pienet suomalaisten lajitoveriensa kokoiset yksilöt ovat ihan siedettäviä. Mutta kyllä tarantellan nopea viuhkimisliikkuminen saa minut kiljumaan ja hypähtelemään kauhusta. Osittain varmaan inhotus johtuu kaikenmaailman elokuvien ja luontokirjojen yltiömäisesti suurennetuista kauhukuvista.
Eräänä iltana olimme basella, ja ihmettelin miksi Yojhanna, Clint ja Robin olivat nurmikolla ja osoittelivat otsalampulla ympäriinsä. Menin katsomaan ja syy selvisi heidän antaessaan otsalampun minulle. Kun lamppu oli lähellä omia silmiä, näytti ruohikko olevan kuurassa; siellä täällä kimalteli pieniä, kauniita tähtiä! Kaunista!!
Ja kun käveli tähtien luo, huomasi niiden olevan hämähäkkejä. Vau. Jokin niiden silmissä heijastaa valon takaisin, ja se oli oikeasti upean näköistä. Robin oli toimesta ihan innoissaan ja vieläkin jaksaa muistuttaa "Valo. Hämäkki"
Kaunista, niin kauan kuin ei ajattele sitä, että olisin ihan hyvin voinut joskus mennä siihen nurmelle pitkälleen katsomaan oikeita tähtiä. Ja että olisin makaillut siinä niiden tuhansien pienien valetähtien kanssa sulassa sovussa. Mitään tietämättä. Yyyyh...
1 kommentti:
No...älä sure...kyllä sinä siitä vauhdilla olisit hypännyt pystyyn kun "valetähdet" olis alkaneet kiertää sinun pääsi ympärillä miettien mikäs ihme tähän ruohikolle mötkähti kesken kauneinta iltaa ;D
Anoppi / Farmor
Lähetä kommentti