sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Costa Ricassa!

Täällä ollaan- ja kuumaa riittää. Ihme kyllä siihen on tainut alkaa jo vähän sopeutuakin. Pitää vain opetella tekemään kaikki rauhallisesti eikä stressata mistään. Koska jos stressaa, tulee kuumuus joka kestää iltaan asti.

Asumme Corral de Piedra nimisessä kylässä, Guanacasten maakunnassa. Tämä on siis ihan maalla. Minulle(Laura) se on tutumpaa, koska olen maalta kotoisin, Kimmolle voi vielä tulla haasteitakin kaupungin kasvattina.

Tässä vähän maisemakuvia lähimaastosta.


[Näkymiä basen portilta katsottuna.]


Tasaa keskelle


[Naapureiden lehmä]


[Lähivuoret]


[Lisko aurinkoa ottamassa kattotiilellä]

Noin viisi vuotta sitten olimme jo muuttamassa tänne, mutta silloin Jumala pyysi meitä jäämään vielä Suomeen. Ja me tottelimme. Nyt kun rukoilimme jatkosuunnitelmia, huomasimme, että olikin paljon vaikeampaa lähteä Suomesta kuin mitä se olisi ollut 5 vuotta sitten. Enkä pelkästään tarkoita sitä sen takia, että nyt meillä on Robin joka tuo omat haasteensa tähän, vaan myös siksi että oma mukavyysvyöhyke olikin tullut liian tärkeäksi. Kuitenkin koimme että nyt on aika lähteä eteenpäin ja Costa Rica oli se maa joka vahvistui meille. Nyt olemme täällä, ja ihmeen luonnolliselta tuntui heti alusta lähtien olla täällä! On tietenkin helppoa, että olemme jo aiemmin käyneet täällä ja tunsimme Silvojen perheen ennestään, ei tarvinnut ihan uuteen ja tuntemattomaan tulla.


[Silvojen koti, jossa tällä hetkellä asumme, yläkerrassa]




[Mangoja pihan puussa-ah niin makeita!]



Robin on täällä kuin kala vedessä- tosin ei ulkonäkönsä puolesta:). Touhuaa päivät pitkät mahdollisimman vähissä vaatteissa(ja näin kauhistuttaa paikallisia, koska he vilpittömästi uskovat hänen vilustuvan ilman vaatteita -tässä helteessä!!), ottaa ötököitä käsiinsä ja yrittää päästä talon koiranpentujen luokse. Ulkonäöllään sitten taas Robin herättää huomiota missä vain kuljetaankin. Kaikkialla kuuluu "que bonito" tai "que lindo" eli "kuinka söpö/kaunis". Itseluottamusta ulkonäkönsä puolesta Robinilta ei ainakaan taida tulla puuttumaan.

Olemme näin alkuun hoidelleet asioita- hankkineet puhelinliittymät, netin, etsineet autoa meille jne. Vähän olemme päässeet Op-koulunkin suunnittelun alkuun, mutta vielä on aikamoinen urakka sen valmistelussa edessä. Robinin vahtimisessa on aikamoinen hommansa, ettei oikein keskeytyksettä pysty työskentelemään, mutta siihenkin on nyt sopeuduttava.

Toivotamme kaikille siunattua pääsiäistä! Olemme vapaita, koska Poika on tehnyt meidät vapaiksi!

Tässä vielä muutama kuva Suomesta ennen lähtöämme:

[Pieni moottoripyöräjengiläinen]



[Kassu ja "Boo"(Robin Kassun kielellä) pihahommissa]



[1-vuotias puhaltamassa isin kanssa kakunkynttilää]


[Äitin kanssa]


[Tulevaisuuden urasuunnitelmat mielessä?]


[Tässä vielä hopeanharmaa tervehdys Herra Valkea Kuulaalta kummitätille erityisesti:)]