keskiviikko 24. lokakuuta 2007

Pitkästä aikaa

Hohhoijjakkaa.. Ajateltiin, että olis jo vissiin paras päivitellä vähän blogiakin, kun olemme saanneet jo turhan monta kommenttia, kun näin hitaasti päivitellään:) ... Se vain johtuu siitä, että olemme saanneet nauttia netittömyydestä koulun kolmen ekan viikon aikana.. No joo, selittelyt sikseen..

Dts:n viides viikko on siis menossa juuri nyt... Eli jouduimme yhdistämään kaksi koulua, meidän ja Rovaniemen koulut, koska kummallekaan ei hakenut riittävästi oppilaita, jotta selviäisimme vetää koulut.. Aluksi se oli tosi vaikeaa ajatella, että menemme Rovaniemelle, kauas pohjoiseen, mutta heti ensimmäisenä päivänä kun olimme Kimmon ja Tinnin kanssa saapuneet tänne, niin Jumala antoi meille ihanat revontulet! Ja ne olivat olleet ensimmäiset koko syksynä.. koin todella sen siten, että Jumala halusi oikein toivottaa meidät tervetulleiksi.. Ja onnistui siinä kyllä, koska sen koko täällä olon aikana ei ole tullut edes ajatelleeksi, että miks me ei voitais olla Porvoossa.. Eli Jumala kyllä tietää kaiken etukäteen!!

Paljon on mahtunut näihin viikkoihin.. Ensiksikin minä, Laura päädyin johtajatehtäviin yhdessä Alicen(Rovaniemen ywamista) kanssa..
Ajattelimme, että tämähän on hyvä paikka harjoitella , kun on paljon henkilökuntaa jne, ja edelleen siis uskon niin, mutta olemme kyllä saaneet huomata, että tämä on yllättäväm vaikea/haastava koulu ollut alusta asti.. Jostain syystä Jumala tuntuu haluavan meidän oppivan tätä johtajuutta aika nopeassa tahdissa ja hieman haastavampien olosuhteiden kautta.. Mutta kyllä se on siitä alusta ihan helpottanutkin, ja on hyvä olla tällä paikalla, vaikka välillä tuntuukin, että olisi vain helpompi olla ihan vain yksi henkilökunnasta:) Mutta Jumala tietää parhaiten, ja siihen tahdon luottaa. Sitä paitsi uskon että tämä venytys tekee vain hyvää mullekin...

Sitten koulun kolmantena viikonloppuna ajelimme etelään päin, Laviaan, juhlimaan ystäviemme Tixun ja Zachariaksen häitä.. Olimme Kimmon kanssa juontajina siellä, ja Kimmolla oli iso homma, kun joutui tulkkaamaan ruotsiksi ja suomeksi (kun Zache on ruotsalainen näes).. Minä vain puhuin suomeksi, mitä mieleen tuli, eli ei kovin vaikeaa:).. Oli ihana olla siellä mukana siunaamassa heitä heidän yhteiselle elämälleen.


Sitten viime viikolla olimme Islannissa pohjois-Euroopan Ywamin johtajien kokouksessa.. Oli mahtavaa päästä sinne, ja vaikka matka ja eläminen siellä oli äärettömän kallista (en enää oikein kehtaa sanoa, että Suomi on kallis maa:) ), niin se oli todella sen arvoista. Oli niin hyvä tavata muita alueen johtajia ja rukoilla yhdessä ja kertoa/kuulla miten kaikilla menee.. Ainoa harmittava asia minulle oli se, että meillä ei ollut aikaa nähdä maata Reykjavikia enempää.. Postikortissa olevat kuvat näyttivät NIIIN kauniilta, että haluaisin mennä sinne vain ja kuvata koko maan:) Ehkä joskus minulla on siihen mahdollisuus.. Nimittäin juuri samaiset Tixu ja Zacharias muuttivat asumaan Islantiin juuri samaan aikaan, kun me olimme siellä... Jumala tuntuu tosiaan johdattavan ihmisiä ympäri maailmaa ja eri järjestöistä Islantiin juuri nyt ja siellä on herätys meneillään...

Nyt olemme kuitenkin takaisin Rovaniemellä(matka Islannista tänne kesti kaikkiaan(odotukset, lennot, bussit) 13 tuntia!!) On hyvä olla takaisin täällä...

Sellaista tässä.. Hieman kuvia tänne, ja enemmän luontokuvia osoitteessa laurasarajarvi.blogspot.com ...

Laura ja Kimmokin


Team Building



Oppilaita

Ja staffiakin...

Pekka Perho oli ekan viikon opettajamme, ja kovin tykätty kaikkien mielestä..

On kiva että serkkupoika Danielkin on koulussa!